vSiirry sivun pääsisältöön. Siirry sivuston hakuun. Helsingin Sanomat Ida Valikko Etusivu Uusimmat Pelit Lehdet HS Visio Kuuntele Politiikka Maailma Helsinki Espoo Vantaa Lifestyle Kulttuuri Etusivulle Pakistanilainen Hafiz Zahoor uskoo, että ammattikorkeakouluopinnot Suomessa parantavat hänen osakkeittaan työmarkkinoilla. Pakistanilainen Hafiz Zahoor uskoo, että ammattikorkeakouluopinnot Suomessa parantavat hänen osakkeittaan työmarkkinoilla. Kuva: Mika Ranta / HS Paremman elämän perässä Liki kaikki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun englanninkielisen liiketalouden opiskelijat ovat aasialaisia, joille opinnot ovat maksullisia. Mikä saa heidät muuttamaan Suomeen? Tilaajille Kuuntele juttu Simo Löytömäki HS 13:00 Lue tiivistelmä Pakistanilainen Hafiz Zahoor ja vietnamilainen Ly Dang opiskelevat liiketaloutta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kouvolassa, vaikka opinnot maksavat heille 10 700 euroa vuodessa. Lähes kaikki Xamkin englanninkielisen liiketalouden opiskelijat ovat aasialaisia, jotka hakevat parempaa elämänlaatua ja mahdollisuuksia eurooppalaisille työmarkkinoille. Näytä lisää Kouvola on kuihtuva meemikaupunki, jonka harmaus on internetin irvailijoiden kestosuosikki. Pakistanilaiselle Hafiz Zahoorille Kouvola on kuitenkin paljon enemmän: mahdollisuus auvoisempaan huomiseen. Kotimaassa elämä toisti kehää, hän kertoo. Aamulla töihin pankkiin, kahdentoista tunnin työpäivän jälkeen kotiin nukkumaan, aamulla taas töihin. ”Ei ollut aikaa muuhun. Täällä minulla on enemmän aikaa tehdä asioita, jotta voin elää parempaa elämää.” 33-vuotiaasta Zahoorista tuli kouvolalainen joulukuun puolivälissä. Hän muutti Suomeen, koska aloitti tammikuussa liiketalouden englanninkieliset opinnot (BBA) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa. Hän tunnustautuu pohjoismaisen hyvinvointivaltion faniksi. Täällä yhteiskunta on hänestä maailman huippua, onhan Suomi toistuvasti valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Pakistanin jatkuva poliittinen epävakaus tekee taloustilanteesta epävarmaa. Myös palkat ovat kehnoja. Siksi Zahoor pakeni Kouvolaan. Pakistanin toiseksi suurin kaupunki, 15 miljoonan asukkaan Lahore vaihtui runsaan 78 000 asukkaan Kouvolaan. Ei hän tosin juuri Kouvolaan halunnut. Korkeakoulujen ovet eivät vain auenneet Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle. Zahoor kertoo arvostavansa Suomen korkealaatuista opetusta. Hän uumoilee jo nyt, että suorittaa Suomessa myös maisterintutkinnon. Zahoor kertoo arvostavansa Suomen korkealaatuista opetusta. Hän uumoilee jo nyt, että suorittaa Suomessa myös maisterintutkinnon. Kuva: Mika Ranta / HS Zahoor ei ole ainut tuore xamkilainen, joka tavoittelee parempaa elämää Kouvolasta. Tammikuussa alkaviin BBA-opintoihin myönnettiin paikka runsaalle 60 opiskelijalle. Lähes kaikki ovat Aasiasta: Pakistanista, Nepalista, Intiasta, Sri Lankasta ja Bangladeshista. Opinnot ovat heille väylä eurooppalaisille työmarkkinoille. Tulijoita olisi enemmänkin. Opetushallituksen tilastojen mukaan viime syksyn yhteishaussa Xamkin BBA-linjalle oli 1 062 hakijaa, joista 1 041 oli kotoisin Euroopan ulkopuolelta. Opiskelupaikkoja oli kuudelle. Muutkin syksyn yhteishaun BBA-koulutukset olivat suosittuja. Esimerkiksi Joensuuhun haki yli 800 kansainvälistä opiskelijaa, Raumalle yli tuhat. Hakijamäärät ovat pienentyneet, koska viime vuodesta lähtien Suomi on perinyt EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta sadan euron hakemusmaksun. Se karsi hakijoita, jotka eivät olleet tosissaan. Kouvolan, Joensuun ja Rauman suosio Aasiassa selittyy muun muassa sillä, että ne valitsevat opiskelijoita pääsykokeella, jonka voi tehdä etänä kotimaastaan. Kouvolassa valtaosa BBA-opiskelijoista valitaan kuitenkin joustavalla haulla. Siinä Xamk vastaanottaa hakemuksia muutaman kuukauden ajan kunnes opiskelupaikat ovat täynnä. Joustavassa haussa on todistusvalinta. Lisäksi opiskelijan on todistettava englanninkielentaitonsa. Vaikka paikan Kouvolassa on vastaanottanut yli 60 opiskelijaa, opintojen toisena päivänä, tiistaina 13. tammikuuta paikalla on tosin vain 14 opiskelijaa. Se on normaalia, sanoo sanoo Xamkin liiketalouden koulutusyksikön koulutusjohtaja Ari Lindeman. Tavallisesti opiskelijoita saapuu pitkin alkuvuotta sitä mukaa, kun he saavat opiskelun perusteella oleskeluluvan Suomeen. Prosessi kestää muutamasta kuukaudesta yli vuoteen. Esimerkiksi Maahanmuuttovirasto (Migri) vaatii, että opiskelijalla on oleskelulupaa hakiessaan oltava tilillään vähintään 9 600 euroa. Vakuutuksetkin on hoidettava. Kaikki opiskelupaikan saaneet koskaan ilmesty Xamkin luokkahuoneisiin. Lindemanin mukaan runsaasta 60 opiskelupaikan saaneesta yleensä 35–40 päätyy lopulta Suomeen. Heistä yleensä noin puolet on paikalla, kun opinnot alkavat. Vietnamilainen Ly Deng alkoi etsiä tietoa Suomesta, kun hänen ystävänsä aloitti opinnot Jyväskylässä runsas vuosi sitten. Vietnamilainen Ly Deng alkoi etsiä tietoa Suomesta, kun hänen ystävänsä aloitti opinnot Jyväskylässä runsas vuosi sitten. Kuva: Mika Ranta / HS Uusilla BBA-opiskelijoilla on orientaatioviikko. He kuulevat muun muassa Xamkin oppimisympäristöistä verkossa ja siitä, miten tekoälyä saa ja ei saa opinnoissaan hyödyntää. Opiskelijat istuvat pitkälti hiljaa ja seuraavat vaihtuvia kalvoja. Tauon jälkeen sama toistuu eri aiheesta. Lounaalla Xamkin ruokala tarjoaa kulttuurikasvatusta. Vietnamilainen Ly Dang kauhoo lautaselleen uunimakkaraa. 27-vuotias Dang on tuore BBA-opiskelija hänkin. Tausta on samanlainen kuin Zahoorilla: Kotimaassa työ pankissa vei kaiken ajan, eikä Dang ehtinyt olla tarpeeksi puolisonsa ja pienen lapsensa kanssa. Nyt he kaikki asuvat Kouvolassa opiskelija-asunnossa. Dang kertoo, etteivät hänen läheisensä ilahtuneet muuttoaikeista. Sitten Dang painotti, että Suomessa elämä niin hänelle kuin lapselleen olisi parempaa kuin Vietnamissa. ”He pohtivat asiaa uudelleen ja myöntyivät”, hän sanoo. Dang ja Zahoor kertovat, että heillä molemmilla prosessi päästä Suomeen kesti yli vuoden. Dang ja Zahoor kertovat, että heillä molemmilla prosessi päästä Suomeen kesti yli vuoden. Kuva: Mika Ranta / HS Migri ei ole ainoa taho, joka vaatii kansainvälisiltä opiskelijoilta rahaa. Kaikki EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat opinnoistaan Xamkissa 10 700 euroa lukuvuosittain. Monessa Aasian maassa se on enemmän kuin vuosittainen keskiansio. Zahoor ja Dang kertovat kuittaavansa sen säästöillään. Molemmat saavat myös taloudellista tukea, Zahoor sukulaiseltaan ja Dang puolisoltaan. Onhan panostus riski, Zahoor myöntää. Paremman elämänlaadun eteen on hänestä kuitenkin nähtävä vaivaa. Epäonnistuminen ei ole vaihtoehto. ”En ole edes harkinnut sitä”, Zahoor hymähtää. ”En mieti, mitä aion tehdä, jos epäonnistun.” Sekä Zahoor että Dang sanovat, että he pitävät itseään onnekkaina, kun saavat istua kouvolalaisen opiskelijaravintolan penkeillä. Kulttuurikasvatus on kuitenkin vielä vaiheessa. Dangin uunimakkara-annos jää puoliksi syömättä. Opinnot Suomessa eivät ole vielä kunnolla alkaneetkaan, mutta Zahoor on niistä ilmeisen tohkeissaan. Eron koulutuksen laadussa näkee hänen mielestään jo orientaatioviikolla. Hänellä on entuudestaan tutkinto Pakistanista. Siellä koulutus on suorittamista, hän sanoo. Opiskelijoille kuulemma annetaan vain kasa kirjoja ja niistä pitää poimia oikeat numerot. On toissijaista, oppiiko joku oikeasti jotain. ”Pakistanissa vain jaetaan arvosanoja, ei kouluteta”. Into opinnoista Suomessa ei kuitenkaan taltuta koti-ikävää. Onneksi on some ja Whatsapp, Zahoor sanoo. Hänen vaimonsa jäi Pakistaniin, mutta Zahoorin aikeena on tuoda hänet vuoden sisällä Suomeen. Dang sanoo, että hän soittaa päivittäin parin tunnin puhelun Vietnamiin. Uusi naapuri on onneksi helpottanut sopeutumista. Hän on antanut Dangin lapselle leluja. Dangin mies Luu Pham tulee hakemaan puolisoaan päivän päätteeksi. Dang vilkuttaa takapenkillä istuvalle kaksivuotiaalle pojalleen. Dangin mies Luu Pham tulee hakemaan puolisoaan päivän päätteeksi. Dang vilkuttaa takapenkillä istuvalle kaksivuotiaalle pojalleen. Kuva: Mika Ranta / HS Vielä 2000-luvun alussa valtaosa Xamkin englanninkielisen liiketalouden opiskelijoista oli suomalaisia. Nyt likimain kaikki ovat aasialaisia. Se ei ole sattumaa, vaan Xamk on panostanut koulutusvientiin. Sillä on Aasiassa esimerkiksi koulutusagentteja, jotka markkinoivat opintoja paikallisille. Suomessa aasialaisopiskelijat ovat nopeita: viime vuonna valmistuneista 85 prosenttia suoritti tutkinnon alle 3,5 vuoden tavoiteajan. Samaten he vaativat monesti opintojen aluksi kädestä kiinni pitämistä, koulutusjohtaja Ari Lindeman kertoo. ”Kuri on ehkä väärä sana, mutta he tarvitsevat ohjeistusta: näin täällä tehdään. Jos selkeitä ohjeita ei tule, ei mitään tapahdukaan.” Esimerkiksi plagiointi on kielletty rangaistuksen uhalla, mutta Lindeman on jo tottunut siihen, että saa ensimmäisen lukukauden setviä plagiointitapauksia. ”Vaikka siitä olisi sataan kertaan sanottu.” Mutta Lindeman ymmärtää, että opiskelijoilla on valtava paine pärjätä. Suomessa opiskelijoiden halutaan näyttävän omaa ajatteluaan. Aasialaiset ovat siinä monesti epävarmoja, Lindeman sanoo. ”Ymmärrän sen täysin, mutta me tietysti arvostaisimme sitä, että ihan itse kirjoittaisitte tehtävät.” Kansainvälisten opiskelijoiden valitseminen on Xamkissa työläs savotta, sanoo liiketalouden koulutusjohtaja Ari Lindeman. Kansainvälisten opiskelijoiden valitseminen on Xamkissa työläs savotta, sanoo liiketalouden koulutusjohtaja Ari Lindeman. Kuva: Mika Ranta / HS Yksilökeskeisestä opiskelukulttuurista tuleville myös ryhmätehtävät ovat usein hankalia. Kuten myös se, että pitäisi peilata omia havaintojaan teoriaan ja tuottaa omia tulkintoja. IT-taidotkaan eivät aina ole yhtä hyviä kuin suomalaisilla opiskelijoilla. Xamk tulevaisuus nojaa aasialaisopiskelijoihin. Kaksi vuotta sitten se asetti tavoitteekseen kaksinkertaistaa lukukausimaksullisten opiskelijoiden määrä neljän vuoden sisään. Se tarkoittaisi, että Xamkin kaikilla toimipisteillä opiskelisi 1 500–1 600 Euroopan ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa nykyisen 800:n sijaan. Kannustimena ei kuitenkaan ole raha, Lindeman sanoo. ”Vaan se, että Suomen väestö vähenee, mutta työvoimaa ja osaajia tarvitaan. Suomalaisten potentiaalisten hakijoiden määrä tulee merkittävästi laskemaan.” Ja Kouvola todella tarvitsisi uusia asukkaita. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 kaupungin nettomuutto oli yli 300 verran pakkasella. Dang ja Zahoor sanovat, että Suomi oli heidän ainoa vaihtoehtonsa Euroopassa. Dang ja Zahoor sanovat, että Suomi oli heidän ainoa vaihtoehtonsa Euroopassa. Kuva: Mika Ranta / HS Dang ja Zahoor ovat muuttaneet uuteen, pimeään, kylmään ja hiljaiseen maahan tavoittelemaan parempaa elämää. Mitä unelmia heillä on? Zahoor vastaa empimättä: oma ravintola tai jopa ravintolaketju. Dang taas sanoo, ettei mieti tulevaisuuttaan. Hänen puolisonsa on kampaaja, joten ehkä he perustavat Suomeen kampaamoita. Jäävätkö he opintojensa jälkeen Suomeen riippuu siitä, saavatko he täältä töitä. Tilastojen valossa se on epävarmaa. Vuonna 2023 puolet Xamkista valmistuneista kansainvälisistä BBA-opiskelijoista oli työllistynyt Suomessa vuoden sisään tutkinnosta. Jos töitä ei löydy, kumpikin suuntaa takaisin kotiin. ”Jos saan Pakistanista hyväpalkkaisen työn, palaan kotimaahani ja avaan siellä ravintolani”, Zahoor sanoo. Siihen riittäisi, että hän saisi BBA-tutkintonsa avulla kotimaastaan työn, josta maksetaan 1 500 euroa kuussa. Asiavirhe Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita Yhteishaku Ammattikorkeakoulut MAINOS: Codigi 70 ammattilaista työllistävä ohjelmistoyritys Codigi on vahvasti perustajavetoinen. Toimitusjohtaja Vaidas Mileikis ja operatiivinen johtaja Karolis Dauksa osallistuvat itse kehitysprojekteihin. Näin pieni liettualainen ohjelmistoyritys valloitti Suomen: ”Luottamus vie täällä pitkälle” MAINOS Hurjaa vauhtia kasvava liettualainen Codigi pitää Suomea toisena kotimarkkinanaan. Kilpailu alalla on kovaa, mutta epävarma markkina tarjoaa ketterälle toimijalle pelipaikan. OMX Helsinki PI+0,02% Fortum+1,85% Kone−0,54% Neste0,00% Nokia+3,02% Nordea Bank−0,71% Sampo−1,59% Nasdaq Composite+0,91% Alphabet+0,75% Amazon+1,31% Apple+0,28% Facebook+5,66% Microsoft+1,58% Tesla+4,15% OMX Helsinki PI+0,02% Fortum+1,85% Kone−0,54% Neste0,00% Nokia+3,02% Nordea Bank−0,71% Sampo−1,59% Nasdaq Composite+0,91% Alphabet+0,75% Amazon+1,31% Apple+0,28% Facebook+5,66% Microsoft+1,58% Tesla+4,15% Kommentit (4) Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää Harri Tuomela Ilmoita asiaton viesti 13:16 Olisipa ollut kiva saada tietää, että opetetaanko näille kansainvälisille opiskelijoille ollenkaan suomea, jos kerran halutaan heidän jäävän Suomeen ja integroituvan suomalaiseen yhteiskuntaan. Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (29) Hannu Sipilä Ilmoita asiaton viesti 13:31 Harri Tuomela: Olisipa ollut kiva saada tietää, että opetetaanko näille kansainvälisille opiskelijoille ollenkaan suomea, jos kerran halutaan heidän jäävän Suomeen j... Näytä lisää Suomi tekee suuren virheen, jos englanninkielisten koulutusohjelmien tutkintovaatimuksissa ei ole suomen opiskelua. Jos opiskelee 3,5 vuotta suomea, on hyvät mahdollisuudet saada työpaikka Suomesta. Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (8) Timo Korhonen Ilmoita asiaton viesti 13:24 Aasialaiset on hyvin laaja käsite. Suurin osa maahanmuutosta liittyy Etelä-Aasiaan, jossa syntyy noin 35 miljoonaa lasta vuosittain ja monet maat elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Ihmiset muuttavat Suomeen, koska kotimaissaan ei ole toivoa tai mahdollisuuksia. Kysymys kuuluu: pystyykö pieni, noin 30 000 lasta vuodessa syntyvä maa kuten Suomi tarjoamaan kaikille tulijoille todelliset mahdollisuudet integroitua ja menestyä? Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (6) Näytä lisää Kirjoita kommentti Uutiset Etusivu Uusimmat Luetuimmat Lehdet Päivän lehti Näköislehti Muut lehdet Tuki ja palaute Asiakaspalvelu Toimitus Ilmoita HS:ssä Perheilmoitukset Mainostajalle Käyttöehdot Tietosuojalauseke Tietosuojakuvaus Tekoälyn käyttö Evästekäytännöt Evästeasetukset Saavutettavuus Käyttäytymiseen perustuva mainonta Seuraa Facebookissa Seuraa Instagramissa Tilaa Uutiskirje Lataa sovellus – se on paras tapa kokea Helsingin Sanomat Google Play App Store